Oli viel pakko tulla kirjotteleee. Tylsyyden multihuipentuma nimittäin.
Mä en tiiä mikä mulla on.. Välil oon hirmu ilone ja tuntuu et kaikki menee hyvi. Yhtääkkiä masentaa ja tekee mieli itkee. Mut en mä koskaa oo ollu normaali?: D
Mull on ihanimpia kavereita, yks siel etenki;)! Sit mull on ihanin äiti, jonka kaa tää tytär-äitisuhe on parantunu huimasti:)!
Vaikka en seurustelekkaan, vaikka ehk unelmoinki siitä.. Mut loppuje lopuks ihan kiva näin. Tai en tiiä. Täss mull on aika sekavat ajatukset : DD
Sit mulla on hirmu hyvin nyt menny koulussa, en oo lintsannu enää niin paljoo. Alle 50h niit ainaki on, siis poissaoloja.
Kokeiat on tullu ihan hyviäki numeroita:)!
Mut yks juttu on, koko ajan lähtee ihmisii ympäriltä. Tai sit mä vaan pelkään.
Kumminki, koko ajan jonkun kanssa riitaa, etenki sinu Kata..
No, oon mä uusiikii kavereit saanu täss ajan mittaa. Murr sä siel joka luet tätä, en vieläkää oikee rakasta ajatusta!:)
Turhista turhin:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti